Harrastajat mukaan hankkeeseen

Suomen ladun jäsenille ja työntekijjöille annettiin aimo annos lumivyörytietoutta 13.2. pidetyttä lumiturvallisuuspäivässä Kiilopäällä. Päivän kestävän kurssin vetäjinä toimivat Lumiturvallisuushankkeen projektityöntekijä Jussi Muittari ja Santasportin Teo Jeskanen. Suomen Latu on yksi Lumiturvallisuushankkeen yhteistyökumppaneista ja siksi Ladun ryhmä oli oiva mahdollisuus kokeilla uutta 2018 vuoden alusta lanseerattavaa lumiturvallisuus intropäivää. ”Hanke on tuottanut koulutusmateriaalia, jota nyt sitten koeponnnistetaan oikeilla ryhmillä ja aidoissa olosuhteissa” kertoo Lumiturvallisuushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Teo Jeskanen. Koulutukseen osallistuvat 30 henkilöä olivat kaikki, jollakin tavalla harrastuksiensa kautta kosketuksissa lumiturvallisuuteen.

Kurssilaiset saivat päivän aikana teorian lisäksi paljon harjoitusta myös pelastusvälineiden käytössä. Tässä suoritetaan uhrin etsintää lumen alta lumivyöryvastaanottimen eli piipparin avulla

 

Rinnekulma tärkeänä riskinhallintamenetelmänä

Koulutus alkoi siitä, että mitä vyöryt ovat ja millaisissa paikaissa vyöryt ovat mahdollisia. Vyöryjä ei satu missä tahansa vaan rinnekulman tulee olla riittävän iso, jotta vyöryt ovat mahdollisia. Näin voidaan hallita lumivyöryriskiä kaikista tehoikkaimmin. Kun rinnekulma ylittää 25 astetta ovat lumivyöryt mahdollisia mutta harrastajan kannalta 30 asteen ylittäminen lisää riskiä nopeasti ja siksipä suurin osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuukin alueilla, jossa rinnekulma on 30-45 asteen välissä. Suomessa riski on joutua lumivyöryyn on hyvin pieni, koska meillä on vähän riittävän jyrkkiä alueita. Toisaalta Suomessa olevilla lumivyöryt mahdollistavilla rinteillä tapahtuu joka vuosi läheltäpiti tilanteita. Tämän lisäksi suomalaiset harrastajat hakeutuvat ulkomaille, jossa riittäviä jyrkkyyksiä on paljon enemmän. Harrastajan tulisikin ymmärtää millainen vaara lumivyöry oikein on.

Koulutus ihmisiä herättävänä tapahtumana

”Jos ihmisellä ei ole riittävää tietoa siitä mitä lumivyöry voi tehdä pahimmillaan, ei hän myöskään osaa suhtautua siihen riittävällä vakavuudella”  kertoo Jussi Muittari osallistujille. ”Vaikka noin 80% vyöryyn joutuneista pääsee itse omin avuin pois tilanteesta, 20 % hautautuu lumeen, eivätkä voi itse kaivautua lumen sisältä pois” Jussi jatkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lumivyöryalueilla liikkkuvien henkilöiden tulee osata, kuinka kaveri etsitään lumen alta ja kuinka hänet kaivetaan sieltä pois. Lumen alle hautautunut henkilö selviää henkissä varmimmin, jos hänet kaivetaan ylös 15 minuutin sisällä hautautumisesta. Tämän jälkeen selviytymisen mahdollisuudet romahtavat nopeasti.

Välineiden oikea ja tehokas käyttötaito on tärkeää

Kuten ensiaputaidot, myös lumivyörypelastustaidot ovat tärkeitä takamaastoissa liikkuville henkilöille. Koulutuksessa testattiin sondeja eli lumitutkainta, lumivyörylapiota ja lumivyöryetsintälaitetta eli piipparia. Sondi on kuin pitkä telttakeppi, jolla etsitään lumen alle hautautuneita uhreja. Sondi painuu helposti läpi lumipeitteestä, mutta kun se osuu kovempaan, kuten ihmiseen, saa pelastjaja tiedon, että lumen alla on ihminen. Lumivyörylapio on sen kokoinen teleskooppivartinen lapio, mikä mahtuu repun sisään. Lumivyötyetsintälaite eli piippari on lähettävä ja vastaanottava laite, jolla voidaan etsiä lumen alle hautautunut vastaava laite.

Pelastusharjoitus on käynnissä ja pelastajat ryntäävät alueelle etsimään lumen alle haudattua uhria.

 

 

Infoa lumiturvallisuudesta

Lumiturvallisuushanke toimii vahvassa yhteistyössä Ruotsin lumivyörykoulutuksen kanssa, sekä mallia otetaan myös Kanadasta, jossa näitä asioita on pohdittu jo paljon pidempään. Koska Suomessa lumivyörytietämys on vielä vähäistä, on hankkeen tehtävä saattaa tietoa ja viestiä asiastan harrastajille. Hanke avaa kaikille vapaan koulutuspaketin syksyllä 2017. Tämän koulutuspaketin myötä jokainen voi saada netin kautta informaatiota suomeksi lumivyöryistä ja siihen liittyvistä riskienhallintamenetelmistä.

Lisätietoja hankkeesta osoitteesta www.lumivyory.fi

Teksti: Jussi Muittari

Kuvat: Jussi Muittari

Julkaistu: 1.3.2017

Kirjoittaja työskentelee Humakin lehtorina Nurmijärven kampuksella ja on yksi lumiturvallisuushankkeen työntekijöistä

 

Uutiset